Jos kuolisin tänään

Tämä on Facebook-note, jonka kirjoitin ystävilleni muutama viikko sitten.

Jos kuolisin tänään,

kuolisin onnellisena,

koska minulla on kaikki mitä koskaan tarvitsin.

Käytin ison osan ajastani täällä etsiessäni jotain,

hamuillessani asioita ulkopuoleltani.

Epätoivoisesti etsien onnea muualta,

vaikka onni asui koko ajan sisälläni.

Olisin onnellinen, koska kuolisin terveenä.

Käytin elämästäni ison osan tehdessäni asioita,

jotka kuluttivat terveyttäni, vaikka tiesin mihin ne johtavat.

Tein sen, koska en osannut etsiä onnea sieltä, mistä sen

voi ainoastaan löytää, sisältäni.

Terveys on asia, jota ei vain osaa arvostaa, ennen kuin sen menettää.

Menetin terveyteni, mutta sain sen takaisin.

Se on toiseksi suurin lahja mitä olen itselleni antanut.

Suurin on onni, jonka annoin kummuta sisältäni,

täyttää jokaisen kolkan ruumiistani ja sielustani.

Elämässäni on ollut oikeastaan kaksi suurta käännettä.

Ensimmäinen oli se, kun lopetin pelkäämästä kuolemaa.

Silloin opein pitämään huolta tästä avaruuspuvustani.

Meillä on jokaisella ruumis, joka pystyy uskomattomiin suorituksiin, jos näin haluamme.

Jokaisella on todella upea kvanttitietokone pääkopassa, joka pystyy myös uskomattomiin

suorituksiin.

Jokainen kykenee mitä hirvittävimpiin tekoihin, ja myös mitä kauneimpiin.

Kysymys on valinnoista.

Jokainen hetki voimme valita, tuomitsemmeko vai ymmärrämmekö,

rakastammeko vai vihaammeko, lannistammeko vai rohkaisemmeko,

kannammeko kaunaa vai annammeko anteeksi.

Jokainen hetki voimme valita pelon tai rakkauden väliltä. Voimme päättää aina, kumman annamme meitä johtaa.

Haluamme kaikki hyvää toisillemme. Haluamme osoittaa toisillemme rakkautta.

Ainoa mikä sen estää, on huonot kokemuksemme ja niistä kumpuava pelko.

Loppujen lopuksi olemme kaikki kuin eksyneitä pikkulapsia jotka haluavat tarttua turvalliseen

käteen, joka johtaa meidät kotiin. Uskon, että tehtävämme täällä on juurikin auttaa toisemme

kotiin.

Auttaa toisiamme, jakaa asioita toistemme kanssa.

Mikä on parempi tunne, kuin se, että annat jotakin toiselle?

Kun annat vaikka nälkäiselle ruokaa?

En usko että mikään.

Jos kuolisin tänään, olisin iloinen etten koskaan mennyt armeijaan ja tarttunut aseeseen.

Elämme maailmassa, jossa juuri kukaan ei halua sotia, mutta silti koko ajan sodimme.

Ainoa joka sotimisen voi estää, olet juuri sinä. Muutoksen pitää lähteä juuri sinusta.

Etsin vuosikausia tapoja, joilla voisin tehdä maailmasta paremman paikan.

Viimein löysin ne, kun katsoin syvälle itseeni.

Jos haluat maailmaan hyvää, katso että annat itsellesi hyvää.

Jos tahdot maailman parempaan tasapainoon, katso että tasapainotat itseäsi.

Sisäinen tasapaino luo ulkoista tasapainoa.

Sisäinen epätasapaino luo ulkoista epätasapainoa.

Meistä kukaan ei toivo pahaa toisillemme, mutta pelko ajaa meidät kilpailemaan ja aiheuttamaan

pahaa toisillemme.

Meidän täytyy kohdata pelkomme, jotta näemme, että kyseessä on vain varjo.

Pelko ei ole mitään todellista, se on vain rakkauden puutetta, kuten varjo on vain valon puutetta.

Jätämme paljon asioita tekemättä, koska pelkäämme.

Jätämme paljon kaunista sanomatta, koska pelkäämme.

Toinen suuri käänne elämässäni oli se, kun lopetin pelkäämästä elämää.

Opein sen, miten minun pitää täällä elää. Silloin opein myös sen, mitä elämä on.

Se on tämä hetki.

Joskus käytän liikaa energiaa menneiden vatvomiseen,

tai tulevasta huolehtimiseen. Kuitenkin kaikki mitä on, on juuri tässä ja nyt.

Ei ole muuta, kaikki muu on vain harhaa.

Menneestä voi ottaa opikseen, mutta sinne ei kannata jäädä jumiin.

Tulevasta voi haaveilla, mutta sinne ei kannata jäädä jumiin.

Tulevaa ei kannata liian tarkkaan suunnitella, koska se johtaa odotuksiin.

Odotukset johtavat siihen, että jos ne eivät toteudu, petymme.

Jos ne taas toteutuvat, siinä ei ole mitään yllätyksellistä tai uutta.

Jos en rakenna odotuksia, en yritä olla kontrollissa kenestäkään.

Jos rakennan, luultavasti petyn, vaikka kaikki olisikin hyvin.

Huominen.

Sitä ei ole luvattu kenellekään.

Jos mielemme on muualla, uhraamme tämän hetken, eli kaiken mitä oikeasti on.

Ennen olin tosi teknologiariippuvainen, saatoin vaikka mennä kaverini kanssa kahville ja käyttää

siellä suuren osan ajasta kännykkääni räpläten, vaikka täällä Facebookissa roikkuen.

Uhrasin silloin kaiken,

koska kaikki mitä on, oli ympärilläni ja ummistin siltä silmäni.

Jos kuolisin tänään,

kuolisin onnellisena,

koska minulla on niin paljon rakkaita ystäviä.

Te olette kaikki niitä, joiden vuoksi täällä elän.

Te olette se suurin rikkaus, mitä ihmisen elämässä voi olla.

Olen kiintynyt teihin, se on hienoa.

Olen kiintynyt myös esineisiin, se on huonoa.

Niitä en saa täältä mukaani, mutta sen mitä olen teiltä saanut, ei kukaan voi viedä minulta pois.

Hauskaa päivää sinulle, ystäväni. Toivottavasti voimme jakaa vielä monta hienoa hetkeä yhdessä

tällä kauniilla planeetalla.

Jos kuolisin tänään, en tahtoisi että olisit surullinen.

Tiedän, että minulla olisi kaikki hyvin.

Tiedän myös, että tapaamme uudelleen Valossa.