
Eilen illalla kuulin suru-uutisen. Yksi on taas joukosta poissa.
Toverini oli hieno ihminen, herkkä taiteilijasielu ja oman tiensä kulkija.
Rauha hänelle.
Varenikliini, kauppanimeltään Champix, on lääkeyhtiö Pfizerin vuonna 2006 markkinoille tuoma lääke, jota käytetään tupakoinnin lopettamisen tukemiseen. Lääke tuli markkinoille nopeutetulla aikataululla (kuuden kuukauden arviointiaika normaalin kymmenen kuukauden sijaan). Mikään ihmelääke ei ole kyseessä, Pfizerin itsensä rahoittamassa tutkimuksessa onnistumisprosentti lopettamiseen vuoden kuluttua tarkasteltuna oli 23%, pelkällä placebolla 10%.
Pian aineen markkinoilletulon jälkeen Food and Drug Administration ilmoitti saaneensa lukuisia raportteja, joiden mukaan käyttäjissä oli havaittu vakavia "sivuvaikutuksia", mm. itsemurha-ajatuksia. Tänä vuonna on selvinnyt, että Pfizer on pimittänyt viime vuosina FDA:lta ainakin 589 raporttia lääkkeen haittavaikutuksista, mukaanlukien 150 tehtyä itsemurhaa.
Toivottavasti en loukkaa tällä tekstillä kenenkään omaisen tai läheisen tunteita. Tämän kaltaisen tekstin voisi tulkita "ruumiilla ratsastamiseksi", se ei ole todellakaan motiivini.
Olen vain lopen kyllästynyt elämään kulttuurissa, jossa lääkärit "määräävät" 15 minuutin käynnillä huonosti tutkittuja ja vaarallisia koekemikaaleja tekaistuihin "sairauksiin" ja vaivoihin. Olen kyllästynyt maksamaan veroja sitä varten, että niillä voidaan rahoittaa vaaralliset ja tehottomat "ennaltaehkäisevät lääkehoidot". Olen kyllästynyt kulttuuriin, jossa sairaita hoidetaan vain patentoitavissa olevilla synteettisillä kemikaaleilla siksi, koska KOKO HOMMAA PYÖRITTÄÄ TEOLLISUUS. Lääketeollisuus on sivuttanut lukuisia menestyksekkäitä, yleensä luonnollisia hoitomuotoja, koska niitä ei voi patentoida joten ei synny liikevoittoa.
"On aivan järjetön tilanne, että lääketeollisuuden myyntimiehet käytännössä laativat hoitosuositukset, kertovat vain lääketeollisuuden haluaman osan tutkimuksista ja jättävät kaiken muun mainitsematta." -Dosentti Jussi Halleen
Teollisuutta ei kiinnosta pätkän vertaa ihmisten parantaminen, teollisuutta kiinnostaa vain ja ainoastaan lääkkeiden myyminen sairaille saadakseen vuosineljännesten voitot maksimoitua.
“You can trace every sickness, every disease, and every ailment to a mineral deficiency” -Linus Pauling, Ph.D. (Two time Nobel Prize Winner)

On tieteellinen fakta, että saadessaan oikeaa ja riittävää ravintoa, ihminen EI SAIRASTU ja ruumiissa olevat sairaudet paranevat. Silti "hoidamme" sairaita kemikaaleilla, joiden toimivuudesta ja turvallisuudesta suurimmalta osin ei ole edes kunnollista näyttöä, laiminlyöden heidän ravintonsa, makuuttaen heitä ja eväämällä pääsyn raittiiseen ilmaan ja aurinkoon. Vangit ja karjakin pääsevät lain mukaan ulos, mutta sairaat ja vanhukset eivät. Monesti lääkärit vielä lannistavat potilaitaan vieden heiltä loputkin elämänhalut ja uskon paranemiseen. Ja uskohan on juuri se, joka parantaa.
"The art of medicine is in amusing a patient while nature affects the cure." -Voltaire (itsekin lääkäri)
Miksi lääkkeiden sivuvaikutuksia sitten raportoidaan määrällisesti niin vähän? Tämän huomaa kuka tahansa, joka yrittää ilmoittaa omaisensa kokemista sivuvaikutuksista lääkäreille. Turhaa ajankäyttöä, voin kertoa kokemuksen syvällä rintaäänellä. On helpompi opettaa koira maukumaan kuin saada lääkäri hyväksymään jotain, joka ei mahdu hänen aivopestyyn maailmankuvaansa.
Olen menettänyt liian monta ystävää ja sukulaista lääkkeiden "sivuvaikutuksille". Jos sinä tai läheisesi sairastuu, ON TÄYSIN OMALLA VASTUULLA selvittää lääkkeiden vaikutukset, toimivuus ja turvallisuus sekä sivuvaikutusten seuraaminen. Lääkärit ja hoitajat ovat liian kiireisiä siihen.